Turun kasvit

Turun kasvit

Kasvitieteellä on Turussa pitkät perinteet, sillä ensimmäiset alueelliset kasvilajikartoitukset tehtiin kaupungissa jo 1600-luvulla. Vuosisatojen aikana erilaiset selvitykset, tutkimukset ja inventoinnit ovat kaikki kartuttaneet käsitystämme siitä, mitä juuri putkilokasveihin liittyvä luonnon monimuotoisuus Turussa pitää sisällään. Koko kaupungin kattavaa, standardoituihin menetelmiin perustuvaa kartoitusta Turussa esiintyvistä kasvilajeista ei kuitenkaan ole koskaan tehty. Sitä vastoin esimerkiksi Helsingin, Vantaan, Oulun ja jopa Tampereen kasvilajistot on viimevuosikymmenten aikana kartoitettu tarkasti.

Turussa esiintyvien putkilokasvien kartoitus aloitettiin vuonna 2017 vapaaehtoisten lajiasiantuntijoiden voimin. Noin kymmenvuotista kartoitushanketta vetää kasvimuseolta käsin FT Jussi Lampinen. Kartoitusten edetessä joukkoon on liittynyt useita kymmeniä kartoittajia, Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura on lähtenyt mukaan ja vuonna 2018 hankkeessa työskenteli Turun Yliopistosäätiön apurahan turvin myös kaksi työntekijää.

MIKSI?

Hankkeen tavoite on tuottaa yleisesitys kaikista Turussa esiintyvistä putkilokasveista. Maastokausien aikana tuotettu lajiaineisto julkaistaan lopulta kirjana ja tutkimusartikkeleina kaupungin kasveista levinneisyyskarttoineen ja kuvineen. Fyysisiä lopputuotteita tärkeämpää on kuitenkin itse aineisto: kymmenientuhansien eri tarkkuudella muistiin merkittyjen havaintojen atlas Turussa 2000-luvun alkuvuosikymmeninä kasvaneista kasvilajeista.

Tällainen ajantasainen tarkka lajiaineisto on korvaamattoman arvokasta ympäristömuutoksen tutkimukselle, ympäristöhallinnolle ja käytännön luonnonsuojelutyölle. Esimerkiksi havainnot uhanalaisten kasvilajien esiintymistä tai turkulaisittain arvokkaista elinympäristöistä, kuten kedoista, jalopuumetsistä tai kulttuurinsuosijalajistoltaan runsaista puutaloalueista, auttavat sekä monimuotoisuuden tutkimusta että sen suojelua.

KUINKA?

Hankkeen kartoitustyö pohjautuu yhtenäiskoordinaatiston neliökilometriruuduilta kerättävään lajiaineistoon. Turun rajojen sisälle osuvia tai niitä sivuavia neliökilometriruutuja on yhteensä 388. Kunkin ruudun kasvit inventoidaan yhden tai kahden työpäivän aikana listaamalla kaikki ruudulla havaittavat putkilokasvit kartoituksia varten laadittuun maastokorttiin. Jotta ruudun lajilistaan saadaan mukaan niin kevätaspektin kuin loppukesänkin lajit, on kullakin ruudulla tarpeen käydä kahdesti kasvukauden aikana.

Ruudun kartoituksen päätyttyä kaikkien ruudulla havaittujen lajien yleisyyttä ja runsautta arvioidaan tarkoitukseen laadittujen luokkien avulla. Lisäksi tiettyjen lajien esiintymät merkitään muistiin tarkkoina koordinaattipisteinä, ns. pistehavaintoina. Näitä kerätään esimerkiksi uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista, koko Turussa tai kartoitettavalla ruudulla hyvin harvinaisista lajeista, ja haitallisista vieraslajeista. Pistehavainnot voi kerätä maastossa muistiin esimerkiksi GPS-paikantimella, iNaturalist -sovelluksella tai vaikka kartalle piirrettyjen pisteiden ja muistiinpanojen avulla. Arvokkaat elinympäristöt, kuten kedot, voidaan rajata maastossa mukana olevalle kartalle. Vaihtoehtoisesti niistä voidaan kirjata muistiinpanoja pistehavaintoina merkittävien lajien yhteyteen.

Maastossa kertynyt lajiaineisto tallennetaan exceliin ja toimitetaan hankkeen koordinaattorille kunkin maastokauden päätyttyä. Ruutu- ja pistehavainnoille on luotu omat tallennuspohjansa, jotka kartoittaja saa maastokauden alkaessa. Mahdolliset arvokkaiden elinympäristöjen rajaukset voi toimittaa vaikka kännykkäkuvana maastossa mukana olleesta kartasta tai paikkatietomuodossa. Koordinaattori tallentaa kerätyn lajiaineiston luonnontieteellisten museoiden kokoelmatietokantaan (KOTKA), minkä kautta se on tarkasteltavissa esimerkiksi Laji.fi -portaalin kautta. Kuvasta 1 näet, kuinka hankkeessa tuotettu aineisto jalostuu erilaisiksi levinneisyyskartoiksi.

Kuva 1. Esimerkki hankkeen tuottamasta ruutu- ja pistehavaintoaineistosta. Ruutuhavainnot ovat yhtenäiskoordinaatiston neliökilometreihin sidottuja arvioita kunkin havaitun lajin yleisyydestä ja runsaudesta kartoitettavalla ruudulla. Pistehavainnot puolestaan kuvaavat maastossa havaittuja esiintymiä tarkasteltavasta lajista.

OSALLISTU!

Keväällä 2021 noin kolmannes hankkeen maastotöistä on takanapäin. Lajiaineistoa on kertynyt yhteensä 166:lta yhtenäiskoordinaatiston neliökilometriruudulta, ja kerätty ja sähköiseen muotoon tallennettu lajiaineisto käsittää n. 30 000 ruututasoon sidottua lajihavaintoa yleisyys- ja runsausarvioineen ja n. 40 000 pistemäistä, tarkoin koordinaatein ilmaistua havaintoa yli seitsemästäsadasta eri kasvilajista. Kuvasta 2 näet, mihin kartoituksiltaan valmiit, keskeneräiset, varatut ja toistaiseksi aloittamattomat ruudut kaupungissa sijoittuvat.

Uudet vapaaehtoiset kartoittajat ovat tervetulleita mukaan. Taidoista ja mielenkiinnosta riippuen hankkeeseen voi osallistua parhaaksi katsomallaan tavalla: voit valita esimerkiksi kokonaisen neliökilometrin inventoinnin yleisyys- ja runsausarvioineen, pelkän kevätlajiston kartoituksen tietyltä ruudulta, tai vaikkapa omien lempilajiesi muistiinmerkitsemisen iNaturalist -sovelluksella. Jälkimmäistä varten voit liittyä sovellukseen perustettuun ”Turun kasvit” -projektiin.

Mikäli valitset kokonaisen neliökilometriruudun inventoinnin, saat työtä varten peruskarttatulosteen, maastolomakkeen ja sähköisen tallennuspohjan. Rahallista korvausta kartoituksista ei valitettavasti saa, mutta työ on palkitsevaa ja hauskaa, parhaimmillaan kuin botanistista geokätköilyä.

Jos kiinnostuit hankkeesta ja haluat osallistua kartoituksiin, ota sähköpostitse yhteys Jussi Lampiseen (jilamp@utu.fi).

Graduaiheita tarjolla

Hankkeen kartoitusten yhteyteen on mahdollista nivoa opinnäytetöitä. Oletko kiinnostunut vieraskasvilajeista, esimerkiksi niiden esiintyvyyden selittämisestä kaupungin rakennuskantaan ja väestöön liittyvillä tekijöillä? Kiinnostavatko sinua esimerkiksi vanhojen talonpaikkojen viljelyjäänteet, tai puutarhajätteen läjityksen lajistoseuraukset lähiluonnossa?

Kenties olet kiinnostuneempi Suomessa luonnonvaraisista lajeista ja tahtoisit vaikkapa testata vakiintuneita kasvi- tai kaupunkiekologisia käsityksiä niiden esiintyvyydestä, lajirunsaudesta tai monimuotoisuudesta hankkeen kartoitusalueella? Nämä ovat kaikki mahdollisia aiheita, joista voit toteuttaa opinnäytteesi ja samalla osallistua hankkeen kartoituksiin. Ota yhteyttä, niin mietitään sinulle sopiva aihe!

Julkaisuja, joiden tuottamisen yhteydessä on kerätty tai hyödynnetty hankkeen aineistoa

  • Aalto S (2020) Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus. Pro gradu -tutkielma. Humanistinen tiedekunta, Turun yliopisto.
  • Lampinen J, Metsäranta N (2020) Hottonia palustris L. (Primulaceae) – a new vascular plant for Finland found in Turku. Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 96: 32-37.
  • Lampinen J (2020) Kevätsaran kuulumisia. Lutukka 36: 64–73.
  • Metsäranta N, Lampinen J (2020) Vesisulka (Hottonia palustris L.) – uusi putkilokasvi Suomessa. Lutukka 36: 53–56.
  • Järvenpää S (2019) Turun kaupunkikedot: kytkeytyneisyyden ja ympäristötekijöiden merkitys kasvilajirikkaudelle. Pro gradu -tutkielma. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.
  • Lampinen J (2019) Turun kasvit kartalle – Tule mukaan kartoitukseen! Lutukka 35: 60–63.
  • Lampinen J (2019) Turun kasvit kartalle. Biodivari 1/2019.
  • Lampinen J (2018) Vieraslajien lajimäärää johtoaukeilla liittyy osin puutarhajätteen levitykseen. Lutukka 34: 86−92.
  • Lampinen J (2017) The present size, protection status, threats and restoration requirements of Carex caryophyllea -populations in continental Finland. Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 93: 106-135.

Tekeillä olevat julkaisut, joissa hyödynnetään hankkeessa kerättyä aineistoa

  • Järvenpää S ym. (2021) Conflicting responses of vascular plants and bryophytes to present and past connectivity in fragmented, unmanaged dry grasslands. Käsikirjoitus.
  • Lampinen J ym. (2021) Akateemiset kasvit jalokiurunkannuksesta jalavaan – Turun yliopistonmäen kasvit. Käsikirjoitus.

Kuva 2. Hankkeen kartoitusten tilanne tutkimusalueella keväällä 2021. Kaupungin keskusta, Ruissalo ja Hirvensalo on kartoitettu kattavasti. Toistaiseksi täysin kartoittamattomat alueet keskittyvät kaupungin pohjoisosiin Jäkärlään, Paattisille ja Tortinmäkeen ja toisaalta Kakskertaan ja pienille, venematkan päässä oleville saarille.