Turun kasvit

Turun kasvit

Turussa on tehty jo 1600-luvulta lähtien alueellisia kasvikartoituksia erilaisia tarkoituksia varten. EsimerkiksiRuissalon kasvilajistosta on kertynyt eri aikoina runsaasti havaintotietoja. Koko kaupungin kattavaa, järjestelmällistä kartoitusta Turussa esiintyvistä kasvilajeista ei kuitenkaan ole koskaan tehty, huolimatta yliopiston Kasvimuseon suunnitelmista sellaisen toteutukseen 1990-luvulla. Sitä vastoin Helsingin, Vantaan,Oulun ja vaikkapa Tampereen kasvilajistot on viimevuosikymmenten aikana kartoitettu tarkasti.

Turun kasvien kartoitus aloitettiin viimein vuonna 2017 vapaaehtoisten lajiasiantuntijoiden voimin. Hanketta koordinoi FT Jussi Lampinen, ja vuonna 2018 hankkeessa työskenteli Turun Yliopistosäätiön apurahan turvin myös kaksi työntekijää. Vuosien varrella kartoitukseen on osallistunut lähes 20 henkilöä.

MIKSI?

Kartoituksen tavoite on tuottaa yleisesitys kaikista Turussa esiintyvistä putkilokasveista ja niiden yleisyydestä ja runsaudesta kaupungin eri osissa. Tieto julkaistaan kirjana kaupungin kasveista levinneisyyskarttoineen ja kuvineen. Yhtä tärkeä tavoite on tuottaa ajantasaista, ympäristöhallinnossa ja luonnonsuojelussa tärkeää lajitietoa esimerkiksi uhanalaisten lajien ja vieraslajien esiintymistä sekä turkulaisittain arvokkaista elinympäristöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kedot ja kalliokedot, lehtolaikut ja jalopuumetsiköt, myös kulttuurikasveiltaan runsaslajiset puutalopihapiirit ja hylätyt puutarhat tai vanhat talonpaikat. Etenkin kaupungin ketojen ja kallioketojen lajiston dokumentoinnilla on kiire, sillä hoitamattomuudesta ja rehevöitymisestä seuraava umpeenkasvu ja kaupungin täydennysrakentaminen hävittävät niitä kovaa vauhtia.

MITEN?

Kartoitus pohjautuu yhtenäiskoordinaatiston neliökilometriruutujen järjestelmälliseen inventointiin. Turunrajojen sisälle osuvia tai rajoja sivuavia ruutuja on yhteensä 388. Kunkin ruudun kasvit inventoidaan yhden tai kahden työpäivän aikana listaamalla kaikki ruudulla havaittavat putkilokasvit kartoituksia varten laadittuun maastokorttiin. Kullakin ruudulla on tarpeen käydä kahdesti kasvukauden aikana, jotta ruutukohtaiseen lajilistaan saadaan mukaan niin kevätaspektin kuin loppukesänkin lajit.

Ruutukohtaisten lajilistojen lisäksi kaikkien ruudulla havaittujen lajien yleisyyttä ja runsautta arvioidaan ruudun kartoituksen päätyttyä tarkoitukseen laadittujen luokkien avulla. Lisäksi tiettyjen lajien esiintymät merkitään muistiin tarkkoina koordinaattipisteinä, ns. pistehavaintoina. Näitä kerätään esimerkiksi uhanalaisista tai silmälläpidettävistä, koko Turussa tai kartoitettavalla ruudulla hyvin harvinaisista lajeista, ja haitallisista vieraslajeista. Maastokorttiin on merkitty, mitkä lajit ovat tällaisia pisteen tarkkuudella muistiin merkittäviä, mutta myös muita mielenkiintoisia lajeja saa merkitä muistiin pistemäisesti. Pistehavainnot voi kerätä muistiin esimerkiksi iNaturalist -sovelluksella, mutta myös GPS-paikannin tai pelkkä kartalle piirretty piste selitteineen sopivat. Myös pistehavaintoina muistiin merkityt lajit lisätään ruutukohtaisiin lajilistoihin, ja niiden yleisyyttä ja runsautta ruudulla arvioidaan, kun ruutu on saatu valmiiksi.

Maastossa löytyvät arvokkaat elinympäristöt, kuten kedot, kalliokedot tai muut perinnebiotoopit, tai lajirikkaat lehtolaikut, hylätyt puutarhat ja vanhat talonpaikat on hyvä rajata maastossa mukana olevalle kartalle. Vaihtoehtoisesti niistä voidaan kirjata muistiinpanoja pistehavaintoina merkittävien lajien yhteyteen.

Maastossa kertynyt lajiaineisto tallennetaan exceliin ja lähetetään hankkeen koordinaattorille. Ruutu- ja pistehavainnoille on luotu omat tallennuspohjansa, jotka kartoittaja saa maastokauden alkaessa. Mahdolliset ketojen tai muiden elinympäristöjen rajaukset voi toimittaa vaikka kännykkäkuvana maastossa mukana olleesta kartasta tai paikkatietomuodossa. Kerätty lajiaineisto tallennetaan luonnontieteellisten museoiden kokoelmatietokantaan (KOTKA).

OSALLISTU!

Kevääseen 2020 mennessä lajiaineistoa on kertynyt yhteensä 123:lta kilometriruudulta. Näistä 51 ruutua voidaan katsoa valmiiksi, mutta muut kaipaavat vielä täydennyskartoitusta esimerkiksi aikaisten kevätkukkijoiden osalta. Tästä huolimatta olemme saaneet kasaan noin neljäsosan hankkeen vaatimista maastotöistä. Kerätty ja sähköiseen muotoon tallennettu lajiaineisto käsittää n. 20 000 ruututasoon sidottua lajihavaintoa yleisyys- ja runsausarvioineen ja n. 21 000 pistemäistä, tarkoin koordinaatein ilmaistua havaintoa sadoista eri kasvilajeista. Aineistoa on kertynyt runsaasti erityisesti kaupungin keskustasta, keskustan kaakkoispuolelta, Hirvensalon Pitkäsalmeen rajautuvasta osasta, Runosmäestä, Ruissalosta ja Maarian altaan ympäristöstä. Oheisesta kartasta näet, mihin valmiit, keskeneräiset, varatut ja toistaiseksi aloittamattomat ruudut kaupungissa sijoittuvat.

Työtä kartoituksissa kuitenkin riittää vielä, ja uudet vapaaehtoiset kartoittajat ovat tervetulleita mukaan.Pyrimme saattamaan suuren työn päätökseen vuoteen 2029 mennessä, ja juhlistaa hankkeen päättymisellä800-vuotiasta Turkua.

Jos kiinnostuit hankkeesta ja haluat osallistua kartoituksiin, ota sähköpostitse yhteys Jussi Lampiseen (jilamp@utu.fi).

Voit valita haluamasi ruudun, ja saat työtä varten peruskarttatulosteen, maastolomakkeen ja sähköisen tallennuspohjan. Rahallista korvausta kartoituksista ei valitettavasti saa, mutta työ on palkitsevaa ja hauskaa, parhaimmillaan kuin botanistista geokätköilyä.

Hankkeen kartoitustilanne keväällä 2020: Vapaita, toistaiseksi kartoittamattomia ruutuja sijaitsee etenkin kaupungin pohjois- ja eteläosissa.