Viivapiirrokset

Vaikka valokuvaa voisi äkkiseltään pitää tarkimpana ja siten totuudenmukaisimpana tapana kuvata kasvi, ei tilanne useinkaan ole näin. Tieteellisessä kuvituksessa käytetyt viivapiirrokset mahdollistavat lajintunnistuksen kannalta epäoleellisten ominaisuuksien häivyttämisen ja tärkeiden ominaisuuksien korostamisen. Valokuvasta sen sijaan on vaikea tietää, mitä asioita siinä pitäisi katsoa.

Tarkkojen viivapiirrosten laatiminen on työlästä ja edellyttää, että piirtäjä tuntee piirtämänsä lajit perinpohjaisesti, sillä vain silloin kuva voi korostaa oikeita ominaisuuksia.

Kasvitieteellinen piirtäminen alkaa aina oikeasta mallista, joka yleensä on kuivattu ja prässätty kasvinäyte.

Seuraavassa on esillä joukko kasvimuseon entisen museonhoitaja Reino Alavan (1915-2011) kasvitieteellisiä viivapiirroksia.

Alava tutki – ja piirsi – sarjakukkaiskasveja (Apiaceae). Sarjakukkaisten tunnistamisessa hedelmätuntomerkit ovat tärkeitä. Tässä on Alavan hahmotelmia eri lajien hedelmistä ja muistiinpanoja niiden tärkeistä tuntomerkeistä, jotka pitäisi saada näkymään lopullisissa piirroksissa.

Ennen digitaalisen piirtämisen aikakautta oli tärkeää hahmotella koko tuleva kuvataulu ja sommitella kaikki siihen tulevat osapiirrokset valmiiksi ennen lopullista piirtämistä. Tässä Alavan lyijykynähahmotelma tulevasta kuvataulusta ja siihen tulevista yksityiskohdista.

Kun lyijykynähahmotelma on valmis, se piirretään puhtaaksi tussilla. Tässä Alava on aloittanut hahmottelemansa kuvataulun puhtaaksi piirtämisen.

Tämän kuvataulun Alava on piirtänyt jo lähes kokonaan puhtaaksi.

Ducrosia anethifolia. Valmiiksi tussilla piirretty kuvataulu. Kuva: Reino Alava.

Ducrosia flabellifolia. Valmiiksi tussilla piirretty kuvataulu. Kuva: Reino Alava.