Eläinmuseo

Eläinmuseo

Turun yliopiston eläinmuseo ylläpitää ja kehittävää Suomen toiseksi laajimpia luonnontieteellisiä kokoelmia, joihin on tallennettu yhteensä lähes 4 miljoonaa näytettä. Ne muodostavat pitkiä aikasarjoja aina 1800-luvulta nykypäivään. Omien aineistojemme lisäksi myös Åbo Akademin biologiset eläinkokoelmat on sijoitettu eläinmuseolle ja niihin liittyvää tutkimusta tehdään yhteistyössä. Yksiköiden päätehtäviä ovat kokoelmiin ja maastotöihin perustuvat tutkimus ja opetus. Tärkeimpiä tutkimusalojamme ovat taksonomia, systematiikka ja eliömaantiede. Tutkimusta tehdään niin maastossa, mikroskoopin äärellä kuin uudessa molekyylilaboratoriossammekin.

Turkulaisen lajistotutkimuksen historia ulottuu yllättävän pitkälle. Nykyaikaisen lajistotutkimuksen virallisena alkuna pidetään ruotsalaisen luonnontieteilijä Carolus Linnaeuksen (1707–1778) suorittamaa eliökunnan luokittelutyötä. Turussa eläinlajien tutkimus alkoi samoihin aikoihin Linnaeuksen kanssa, kun Turun akatemian Isaac Uddman (1731–1781) väitteli tohtoriksi lääketieteessä vuonna 1753. Uddman mainitsi väitöskirjansa esipuheessa Turun seudun hyönteislajimääräksi jo huikeat 1200. Neljä vuotta väitöksensä jälkeen hän siirtyi Upsalan yliopistoon itse Linnaeuksen oppilaaksi.

Turun akatemialla oli siis jo varhain linkkejä taksonomian ja systematiikan kansainväliseen tutkimukseen. Uddmanin jälkeen Turussa työskenteli monia merkittäviä tiedemiehiä, esimerkiksi Carl Reinhold Sahlberg (1779–1860), jotka kartuttivat kokoelmia edelleen. Sahlbergia pidetään edelleen yhtenä maailman merkittävimmistä hyönteistieteilijöistä. Turun palo (1827) tuhosi valitettavasti myös suuren osan luonnontieteellisestä kansalliskokoelmastamme. Vain muutama nykyään Turun yliopiston eläinmuseolla säilytettävä Sahlbergin hyönteiskaappi jäi jäljelle kertomaan suomalaisen lajistotutkimuksen alkupäivistä. Tarinan mukaan reippaat ylioppilaat pelastivat opettajansa kaapit palon uhatessa niitä.

Nykyisin pääosa maailmalla suoritettavasta lajistotutkimuksesta keskittyy luonnontieteellisiin museoihin. Tutkimuksen kannalta erityisen merkittävää on, että Turun yliopiston eläinmuseon suorittama tutkimus keskittyy eläinryhmiin, joita tutkitaan melko vähän muualla maailmassa.

Eläinmuseon kokoelmien näytteistä suuri osa on peräisin alueilta, joiden tuntemus on vielä hyvin vähäistä. Kokoelmat sisältävät tuhansia tieteellisiä eläinnäytteitä esimerkiksi Alaskasta, Amazoniasta, Afrikan itäpuolella sijaitsevilta Seychellien saarilta, Kanadan arktisilta alueilta, Siperiasta, Tyynen valtameren saarilta, Vietnamista ja Välimereltä. Kokoelmissa on runsaasti aineistoja, jotka ovat erityisen arvokkaita niin maapallon lajistoselvityksen kuin esimerkiksi evoluutio- ja suojelubiologian kannalta.

Tutustu näyttelyyn!

Haluatko nähdä maailman kauneimman perhosen tai sademetsän suurimpia pistiäisiä? Tropiikin erikoisimmat niveljalkaislajit ovat esillä Turun yliopiston eläinmuseon uudessa näyttelyssä. Museon varhaisimpia kokoelmia 1800-luvun alusta voi tutustua historianäyttelyssä.

Aukioloajat ja saapuminen

Tervetuloa tutustumaan näyttelyymme arkisin klo 9-16

Vierailulle ovat tervetulleita sekä erilaiset ryhmät että yksityishenkilöt. Vierailuista pyydetään sopimaan etukäteen: elainmuseo(at)utu.fi.

Käyntiosoite: Eläinmuseo, Yliopistonmäki, 20100 Turku. Sisäänkäynti merkittynä oheiseen karttaan.

Soita ovikelloa oven ollessa lukossa.

Henkilökunta

VAKITUINEN HENKILÖKUNTA
Sääksjärvi Ilari (professori, tutkimusjohtaja)
Saikkonen Kari (professori)
Vaht​era Varpu (dosentti, yliopistotutkija)
Teräs Anssi (museomestari, Åbo Akademi)
TUTKIJAT
VÄITÖSKIRJATUTKIJAT
VIERAILEVAT TUTKIJAT
Clayhills Tom
Elo Riikka
Haarto Antti
Jussila Reijo
Koponen Seppo (emeritus)
Lehtinen Pekka T. (emeritus)
Niemelä Pekka (emeritus)
Marusik Yuri
Penttinen Ritva (emerita)​
Salmela Jukka
Winqvist Kaj

Kokoelmat

Kokoelmiin liittyvät kyselyt: elainmuseo(at)utu.fi