Luonnontieteellinen museo
Turun yliopiston Luonnontieteellinen museo ylläpitää ja kehittää Suomen toiseksi laajimpia luonnontieteellisiä kokoelmia, joihin on tallennettu yhteensä noin 5 miljoonaa näytettä. Ne muodostavat pitkiä aikasarjoja aina 1800-luvulta nykypäivään. Omien aineistojemme lisäksi myös Åbo Akademin biologiset eläin- ja kasvikokoelmat on sijoitettu Luonnontieteelliseen museoon ja niihin liittyvää tutkimusta tehdään yhteistyössä molempien yliopistojen kesken. Luonnontieteellisen museon päätehtäviä ovat kokoelmiin ja maastotöihin perustuvat tutkimus ja opetus. Tärkeimpiä tutkimusalojamme ovat taksonomia, systematiikka ja eliömaantiede.
Maapallolla elää miljoonia eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Eläinmuseon ja kasvimuseon henkilökuntien ja jatko-opiskelijoiden tutkimushankkeet selvittävät sammalten, putkilokasvien, sienten, niveljalkaisten ja selkärankaisten eläinten monimuotoisuutta eri puolilla maailmaa. Olemme erityisen kiinnostuneita eri eliöryhmien evolutiivisesta historiasta ja luokittelusta. Tutkimusta tehdään monipuolisesti sekä maastossa, tieteellisissä kokoelmissa että molekyylilaboratorioissa. Tieteelliset kokoelmat sisältävät eri puolilta maapalloa kerättyjä näytteitä. Tällä hetkellä aktiivisimmat tutkimushankkeet keskittyvät Eurooppaan, Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Papua Uuteen Guineaan.
Sinivuokkoja Ruissalossa (© M. Vahtera)
Opinnäytetyö, opintokokoelma ja museoharjoittelu
Kiinnostaako opinnäytetyön (LuK/FM) tekeminen taksonomisesta, systemaattisesta tai biodiversiteettitutkimukseen liittyvästä aiheesta? Kysy tai ehdota itseäsi kiinnostavaa aihetta, tai tartu johonkin valmiiseen ideaan. Voit vaikka selvittää trooppisten saniaisten epäselviä lajirajoja (kysy lisää Samuli Lehtoselta, kasvimuseo), tai perehtyä akvaariokasvien taksonomiaan ja siihen kytkeytyviin vieraslajiongelmiin (kysy lisää Samuli Lehtoselta). Turun kasvit -hankkeen yhteydessä voit tutkia vaikkapa vieraslajeja tai kaupunkiekologisia kysymyksiä (kysy lisää Jussi Lampiselta). Trooppisten sammalten osalta opinäytetyön aiheita löytyy Vietnamin sammalkasviohankkeesta sekä hankkeesta, jossa tutkimme sammalten merkitystä vuoristosademetsien vedenkierrossa (kysy lisää Sanna Huttuselta). Monen Suomessa uhanalaisen sammalajin levinneisyys ja ekologiset vaatimukset tunnetaan huonosti, ja näiden selvittäminen sopii mainiosta opinnäytetöiden aiheeksi. Haluaisitko selvittää, miten saaristomeren kasvillisuus muuttuu ilmaston mukana? Meiltä löydät vertailuaineistot viimeisen puolen vuosisadan ajalta (kysy lisää Seppo Huhtiselta, kasvimuseo). Mikäli haluat tutkia paljain silmin näkymättömien sienten suunnatonta ja enimmäkseen tuntematonta monimuotoisuutta, sekin onnistuu (kysy lisää Seppo Huhtiselta, kasvimuseo).
Meillä voit myös suorittaa 1-4 op:n laajuisen museoharjoittelun (EKOL3029) ja samalla tutustua käytännön tasolla luonnontieteellisten kokoelmien toimintaan.
Syvällisempi tutustuminen museoilla tehtävään tutkimukseen onnistuu työharjoitteluna (EKOL5020) tai projektityöskentelynä (BIOL5202).
Geenivarojen tutkimuskäytön sääntely (Nagoyan pöytäkirja)
Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen alaisen Nagoyan pöytäkirjan mukaan jokainen valtio voi itse päättää, millä ehdoilla sen alueella olevia geenivaroja saa käyttää tutkimustarkoituksiin. Tämä koskee niin eläin-, sieni-, kasvi- kuin muutakin biologista alkuperää olevaa materiaalia. Ennen biologisten näytteiden keräämistä tutkimustarkoitukseen onkin syytä perehtyä mahdollisiin rajoituksiin ja lupaehtoihin. Lue lisää geenivaroista, niiden käytön sääntelystä ja tutkimuksen tuottamien hyötyjen jaosta täältä.