Elias Lönnrotin (1802-1884) herbaario
Elias Lönnrot oli monipuolinen tiedemies ja kulttuurivaikuttaja, joka kokosi paitsi Kalevalan, myös laajan kasvikokoelman eli herbaarion. Kun Turun yliopiston kasvimuseo aloitti toimintansa Turussa vuonna 1922, Kajaanin kaupunki lahjoitti hallussaan olleen Lönnrotin herbaarion Turkuun. Kasvikokoelman alkuperäistä laajuutta ei tiedetä, sillä Lönnrotin kuoleman jälkeen kokoelmaa käytettiin vuosikymmeniä kouluopetuksessa ja silloin osa näytteistä on voinut tuhoutua. Lahjoitettu kokoelma käsitti 930 näytettä, joista moni oli niin huonossa kunnossa, ettei niitä voitu enää pelastaa. Säilyneeseen herbaarioon kuuluu 751 arkkia, joista osalle on kiinnitetty useampia näytteitä.
Kasvinäytteet on mahdollisuuksien mukaan säilytetty alkuperäisillä kasviarkeillaan, jotka on kuitenkin alkuperäisen paperin haurauden vuoksi edelleen kiinnitetty kasvimuseon arkeille. Osa kasveista on jouduttu kiinnittämään uudelleen suoraan uusille arkeille. Kasvikokoelman näytteet on kerätty pääosin vuosina 1860-1864. Tärkeimpiä keräysalueita olivat Lönnrotin kotipaikan Sammatin ohella Valkeakosken Sääksmäki ja Kemiönsaaren Västanfjärd. Kaikki kokoelmaan kuuluvat kasvit eivät kuitenkaan ole Lönnrotin itsensä keräämiä. Esimerkiksi kesällä 1857 Västanfjärdistä kerättyjä kasveja on epäilty Lönnrotin kasvattipojan keräämiksi.
Lönnrotin kulttuurihistoriallisesti arvokasta herbaariota säilytetään erillisenä kokoelmana ja se on digitoitu kokonaisuudessaan. Voit selata Lönnrotin kasvinäytteitä alla olevan linkin takaa valitsemalla hakuvalikosta ”Elias Lönnrotin historiallinen herbaario”.
Lönnrotin digitaalinen kasvikokoelma
