Kasvimuseo sata vuotta
Turun yliopiston kasvimuseo täyttää sata vuotta. Juhlavuonna järjestetään yleisölle avoimia tapahtumia.
Kasvimuseo juhlii satavuotista historiaansa
Turun Suomalaisen Yliopistoseuran keskuskomitean kokouksessa 21.12.1918 professori Uno Ludvig Lehtonen totesi: ”Luonnontieteellinen opetus tarvitsee kokoelmia; näitä olisi koetettava ostaa, mikäli mahdollista. Sitä paitsi olisi ajoissa palkattava nuoria tutkijoita hankkimaan ja kartuttamaan kokoelmia.” Näitä ajatuksia voidaan pitää Turun yliopiston kasvitieteellisten kokoelmien syntysanoina. Päätös yliopiston perustamisesta tehtiin vasta runsas vuosi myöhemmin, Kalevalan päivänä 1920.
Jäkälätutkija Edvard August Vainio tarjosi vuonna 1918 Yliopistoseuran ostettavaksi arvokkaat jäkälä- ja muut kasvitieteelliset kokoelmansa. Neuvottelujen jälkeen kokoelmat, sekä Vainion kasvitieteellinen kirjasto lunastettiin ja ne siirtyivät Yliopistoseuran omistukseen vuonna 1919, siis jo ennen yliopiston perustamista. Kokoelmiin kuului noin 22 000 jäkälä- ja muutamia tuhansia putkilokasvinäytteitä. Seuraavana vuonna Vainio palkattiin kokoelmiensa hoitajaksi ja syksyllä 1922 hän muutti kokoelmiensa kanssa Turkuun. Samana vuonna Kajaanin kaupunki lahjoitti kasvimuseolle Elias Lönnrotin herbaarion ja kokoelmat alkoivat kasvaa nopeasti.
Vuodesta 1922 aina vuoteen 1958 asti kasvimuseo toimi kauppatorin laidalla Phoenixin talon ylimmässä kerroksessa. Sen jälkeen museo muutti Yliopistonmäelle, nykyään Naturana tunnetun rakennuksen ylimpään kerrokseen. Tilan puutteen vuoksi osa kokoelmista jouduttiin lopulta sijoittamaan Lemminkäisenkadun vanhan kenkätehtaan kellaritiloihin, kunnes kasvimuseon uudet, varta vasten museotoimintaan suunnitellut toimitilat valmistuivat kesällä 1998. Uuden museorakennuksen avajaisia vietettiin tammikuussa 1999. Heti vuosituhannen vaihduttua myös Åbo Akademin kokoelmat sijoitettiin uuden museorakennuksen tiloihin yliopistojen välisellä sopimuksella.
JUHLAVUODEN OHJELMA
BioBlitz 21.–22.5.2022
Osallistu BioBlitziin Turun yliopiston kampuksella. Kartoitamme vuorokauden ajan kampusalueen eliölajeja. Lisäksi tarjolla on työpajoja ja luentoja kaikenikäisille.
Kasvimuseon tutkijat ovat paikalla tunnistamassa lajeja ja opastamassa yleisöä.
Katso ohjelma ja seuraa tapahtumaa: utu.fi/bioblitz
Lönnrotin digitoitu kasvikokoelma
Turun yliopiston kasvimuseo on julkaissut juhlavuotensa kunniaksi Elias Lönnrotin keräämän kasvikokoelman avoimena digitaalisena herbaariona. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokoelman kaikkiin 751 kasviarkkiin pääset tutustumaan digitaalisesti alla olevan linkin takaa valitsemalla hakuvalikosta ”Elias Lönnrotin historiallinen herbaario”.
> Lönnrotin digitaalinen kasvikokoelma
Kasvimuseo 100 v. -näyttely
Tutustu kasvimuseon historiaan ja kokoelmiin kiertävässä näyttelyssä.
- Seili – Saaristomeren tutkimuslaitos (1.7–31.7.2022)
- Pääkirjasto, Turun kaupunginkirjaston aula ja tieto-osasto (2.8.–28.8.2022)
- Yläneen Luontokapinetti, Yläne (29.8.–30.9.2022)
- Porin yliopistokeskus ja Rauman kampus (1.10.–6.11.2022)
- Kasvitieteellinen puutarha, Ruissalo (7.11.–18.12.2022)
Alla olevan linkin kautta voit tutustua näyttelyyn myös virtuaalisesti.
>Kasvimuseon virtuaalinen näyttely
Yleisöluentosarja
Elo-marraskuu 2022
Pääkirjaston Studio (Linnankatu 2)
Kiinnostaako sinua rakennuksia lahottavat sienet tai arkeologinen tutkimus kasvijäänteiden avulla?
Tutkijamme esittelevät kasvimuseon laajaa tutkimuskenttää ilmaisilla luennoilla kaupunginkirjaston Studio-tilassa elokuusta alkaen.
Luennot | Pääkirjaston Studio
Torstai 18.8. klo 18-19. – Kasvimuseo: mikä se on ja mitä siellä tehdään?
Luentosarjan avausluennolla museonhoitaja Seppo Huhtinen kertoo mikä kasvimuseo on, mitä siellä tehdään ja miksi.
Tiistai 30.8. klo 18-19. – Lajien uhanalaisuus ja museokokoelmat
Kasvimuseon amanuenssi Sanna Huttunen kertoo lajien uhanalaisuuden arvioinnista ja siitä, mikä rooli kasvimuseon kokoelmilla on tässä työssä.
Torstai 1.9. klo 18-19. – Kotelosienten ihmeellinen maailma UUSI AIKA 30.11.!
Kasvimuseon väitöskirjatutkija Timo Kosonen esitelmöi pienten kotelosienten ihmeellisestä maailmasta.
Torstai 22.9. klo 18-19. – Akvaariokasvirakkautta Amazoniassa
Turussa on pitkät Amazonian tutkimisen perinteet. Kasvimuseon amanuenssi Samuli Lehtonen kertoo seikkailuistaan amazonialaisten akvaariokasvien perässä. Ja kuinka Amazoniasta alkuaan oleva akvaariokasvi löytyi kiinalaisesta joesta.
Tiistai 11.10. klo 18-19. – Kahvista tupakkaan - arkeologisia kasvitutkimuksia
Arkeobotaniikka on arkeologisista kohteista löytyneiden kasvinosien tutkimusta. Tule kuuntelemaan tutkijatohtori Mia Lempiäinen-Avcin esitelmää kahvin, tupakan ja muidenkin ihmiselämää lähellä olevien kasvien saapumisesta Turkuun.
Torstai 20.10. klo 18-19. – Turun kasvit -hanke
Tutkijatohtori Jussi Lampinen kertoo turkulaisten kasvien kartoitushankkeesta ja siitä, mitä kasvit kertovat luonnon monimuotoisuudesta, meistä ihmisistä, tai kaupunkimme historiasta. Sinäkin voit osallistua Turun kasvien kartoittamiseen!
Torstai 10.11. klo 18-19. – Turun mistelimysteeri
Kasvimuseon projektitutkija Kati Pihlaja kertoo Turkuun viime vuosina salamyhkäisesti kotiutuneesta loiskasvi mistelistä ja sen esiintymisestä Turussa ja lähialueilla.
Torstai 17.11. klo 18-19. – Lattiasieni ja muut rakennuslahottajat
Asuuko kellarissasi lattiasieni tai joku muu sienialivuokralainen? Kasvimuseon juhlavuoden luentosarja huipentuu museonhoitaja Seppo Huhtisen esitelmään rakennuksia lahottavista sienistä.
Keskiviikko 30.11. klo 18-19. – Kotelosienten ihmeellinen maailma
Kasvimuseon väitöskirjatutkija Timo Kosonen esitelmöi pienten kotelosienten ihmeellisestä maailmasta.