Kasvimuseo TUR

Kasvimuseo TUR

Kasvimuseon perustehtävä on näytteitä keräämällä, tallentamalla ja tutkimalla kartuttaa tietoa maapallon kasvi-, sieni-, sammal-, jäkälä- ja levälajistosta. Samalla varmistetaan materiaaliarkiston olemassaolo tämän päivän ja tulevaisuuden biodiversiteettitutkimukselle, sekä ylläpidetään ja laajennetaan taksonomista tietotaitoa Suomessa.

Kasvimuseon (kansainvälinen herbaariotunnus TUR) kokoelmat on tarkoitettu tieteelliseen käyttöön, mutta niitä käytetään myös esimerkiksi opetuksessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Museo on kansainvälisesti verkostoitunut, ja se palvelee aktiivisesti tutkijoita kaikilla mantereilla. Esimerkiksi museon hallinnoimia tuhansia tyyppinäytteitä lainataan tutkittavaksi eri maailmankolkkiin biodiversiteettiselvitysten yhteydessä. Museo ylläpitää laajaa taksonomiaan, floristiikkaan ja luontotietouteen keskittyvää kirjastoa. Koulutamme väitöskirjaprojekteissa eri lajiryhmien tulevia asiantuntijoita, tarjoamme määrityspalveluja ja huolehdimme myös Åbo Akademin kokoelmien (herbaariotunnus TUR-A) kunnostamisesta ja tiedostoinnista. Kasvimuseolla työskentelevillä tutkijoilla on käytössään modernit laboratoriotilat ja laitteistot, jotka mahdollistavat myös molekyylisystemaattisen tutkimuksen.

Tunnistuspalvelut: lattiasieni ja muut rakennuslahottajat

Museonhoitaja emeritus Seppo Huhtinen tekee rakennuslahottajien määrityksiä maksullisena palvelutoimintana. Ennen näytteiden lähettämistä on suositeltavaa ottaa häneen yhteyttä (p. 040 516 2662), jotta näytteenotto ja näytteiden oikea lähetystapa voidaan sopia.

Analyysin hinta on 175 euroa (+ alv). Se voi sisältää samasta kohteesta maksimissaan neljä osanäytettä. Tätä suuremmissa näyte-erissä hinta on korkeampi.

Tarvittavat tiedot näytteenotosta, lähestystavasta ja tarkemmista yhteystiedoista löytyy osoitteesta: lattiasieni.fi

Tutkimushankkeet

Amazontutkimus

Arkeobotaniikka

Elämän saari

Inarin Lapin floora

Muinais-DNA-tutkimus

Sammaltutkimus

Sieniatlas

Sieni- ja jäkälätutkimus

Turun kasvit

Henkilökunta ja yhteystiedot

Huhtinen, Seppo (museonhoitaja)
Lehtonen, Samuli (yliopistotutkija)
Huttunen, Sanna (yliopistotutkija)
Llerena, Nelly (museomestari)
Pihlaja, Kati (projektitutkija)

 

JATKO-OPISKELIJAT
VIERAILEVAT TUTKIJAT
Kokkonen, Katri
Lempiäinen, Terttu (emerita)
Niemelä, Pekka (emeritus)
Nurmi, Jaakko
Puolasmaa, Arto
Rautiainen, Veli-Pekka (emeritus, Åbo Akademi)
Toivonen, Mika
Vauras, Jukka (emeritus, Åbo Akademi)

Yhteystiedot

Kasvimuseon sähköpostiosoite: kasvimuseo@utu.fi

Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät täältä.

Ohjeita tutkijoille

Näytteiden lainaaminen

Näytteitä lainataan kansainvälisen herbaariotunnuksen omaaville instituutioille. Lainaamisen sijaan näytteet voidaan digitoida, mikäli tämä riittää täyttämään tutkimuksen tarpeet. Nagoyan pöytäkirjan alaisissa lainoissa noudatetaan materiaalin käyttöä koskevia ehtoja, jotka selvitetään erillisessä lainasopimuksessa.

Mikäli lainattavia näytteitä halutaan käyttää DNA- tai muihin destruktiivisiin tutkimuksiin, tulee tähän pyytää erikseen lupa. Pääsääntöisesti näytteemme ovat käytettävissä myös tällaiseen tutkimukseen, poikkeuksina ovat lähinnä niukat tyyppinäytteet sekä materiaali, jonka käyttöä Nagoyan pöytäkirja tai muut keruuehdot rajoittavat. Vainion kokoelman erittäin niukkojen tyyppinäytteiden lähettämisessä noudatetaan erityisiä ehtoja.

Suuri osa trooppisesta putkilokasvimateriaalista on käsitelty alkoholilla keruun yhteydessä, eikä DNA:n eristäminen näistä näytteistä ole enää mahdollista. Osasta näitä näytteitä on kuitenkin kerätty erillinen silikageelissä kuivattu osanäyte molekulaarisia tutkimuksia varten. Näitä näytteitä luovutetaan tutkimuskäyttöön erikseen sovittavien ehtojen mukaan.

Lainassa olevia näytteitä tulee käsitellä asianmukaisesti, eikä kemiallinen tuholaistorjunta ole sallittua. Herbaarioarkeille tai näytekuoriin ei saa tehdä merkintöjä, vaan tulee käyttää erillisiä, selkeällä käsialalla tai koneella kirjoitettuja annotaatioetikettejä. Älä liimaa tai muulla tavoin kiinnitä niitä.

Lainan palautuksen yhteydessä pyydämme lähettämään kopiot julkaisuista joissa näytteitä on siteerattu, mahdollisesti tuotettujen DNA-sekvenssien geenipankkikoodit, sekä kopiot mahdollisista preparaattikuvista.

Tutkijavierailut

Kasvimuseon kokoelmat ovat tutkijoiden käytettävissä paikan päällä. Vierailuista pyydetään sopimaan etukäteen.

Turun yliopiston kampuskartta. Kasvimuseo on merkitty vihreällä.

Näytteiden kerääminen museokokoelmiin

Jos suunnittelet näytteiden keräämistä/lähettämistä museokokoelmiin, ota mielellään jo ennen maastoon lähtöä yhteyttä kasvimuseon henkilökuntaan. Näin varmistat, että näytteet on kerätty oikein ja saapuvat meille perille hyvälaatuisena ja määrityskuntoisena. Ulkomailla kerätessä ota huomioon Nagoyan pöytäkirja ja muut mahdolliset luvat.

Uhanalaisten ja harvinaisten sammalten havainnoista tulee muutamaa poikkeuslajia  lukuunottamatta aina toimittaa varmennenäyte  luonnontieteellisten museoiden kokoelmiin. Ohjeet löytyvät Lenninsiipi -lehdessä julkaistusta artikkelista.

Museoon lahjoitettavien sieninäytteiden tulisi vaadittavien keruutietojen lisäksi myös sisältää sienen tuoretuntomerkit (mielellään myös valokuvan muodossa) aina makua ja hajua myöten.

Putkilokasvinäytteiden oikeaoppiseen keräämiseen löytyy ohjeita Retkeilykasviosta.

Toivomme kerääjien toimittavan näytteiden keruupaikkatiedot sähköisessä muodossa, mieluiten kokoelmatietokantaan suoraan tallennettavassa Excel-taulukossa.

Ohjeistus sammalnäytteiden tallennuksesta Kotka-tietokantaan

Tämä ohjeistus on suunnattu luonnontieteellisten museoiden henkilökunnalle. Ohjeistus pohjautuu sammaltyöryhmän vuosina 2021-2023 organisoiman uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen sammallajien museonäytteiden tallennusprojektin tarpeisiin. Ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää Kotka-tietokannan tallennustapoja eri museoissa, jotta näytetieto on mahdollisimman helposti käytettävissä mm. uhanalaisuusarviointeja ja ympäristöhallinnon lajisuojelutoimia silmällä pitäen.

Sammalten museonäytteiden Kotka-tallennusohje

Ohjeita yleisölle ja harrastajille

Kasvimuseolla ei ole yleisönäyttelytiloja. Pyynnöstä esittelemme museon toimintaa ryhmille. Kasvitieteestä kiinnostuneille avoinna on Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalossa.

Tunnistuspalvelut ja havaintojen ilmoittaminen

Tunnistamme harrastajien ja suuren yleisön toimittamia pieniä kasvi- ja sieninäyte-eriä. Laajempien aineistojen määritys on maksullista, samoin kuin rakennuslahottajien tunnistus ja arkeologisissa kaivauksista tai esimerkiksi laivahylyistä esiin tulleiden kasvijäänteiden määritys.

Toivomme, että valokuvalliset kasvi- ja sienihavainnot talletetaan laji.fi -kansalaishavaintopalveluun. Turun kasvit -hankkeessa kerätään havaintoja Turun alueen kasveista iNaturalist-palvelussa.

Näistä palveluista saa myös tunnistusapua.

Kasvioiden lahjoittaminen

Kasvimuseo ottaa vastaan vanhoja kasvikokoelmia. Näitä ei suoraan liitetä osaksi tieteellistä kokoelmaa, vaan henkilökunta arvioi jokaisen näytteen tieteellisen merkityksen ja kunnon. Yleensä vanhasta koululaiskasviosta otetaan talteen muutama prosentti koko näytemäärästä. Ullakolta löytyneellä isoäidin vanhalla koulukasviolla voi silti olla arvaamatonta merkitystä, kun selvitetään vaikkapa vanhojen viljalajikkeiden kirjoa tai jonkin järven veden laatua eri aikakausina.

Kasvimuseon julkaisusarja

Kasvimuseon omassa julkaisusarjassa ilmestyneet julkaisut.

12. ALAVA, R. 2008. Index of collectors whose specimens are part of Edv. Aug. Vainio’s lichen herbarium (TUR-V). – Publications from the Herbarium University of Turku, 12: 1-123.
11. KALLIO, P. 2007. Yläneen kasvisto. – Publications from the Herbarium University of Turku, 11: 1-132.
10. KOSONEN, L., SALO, P., SÖDERHOLM, U. 2005. Fungus flora of Pirkanmaa. – Publications from the Herbarium University of Turku, 10: 1-64.
9. ALAVA, R., LAINE, U., HUHTINEN, S. 2004. Edvard August Vainio’s travels to Finnish and Russelian Karelia and to Finnish Lapland. – Publications from the Herbarium University of Turku, 9: 1-62.
8. STENROOS, S. (toim.) 2003. Toimintakertomus 2000 – 2002 : Kasvimuseo, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö. – Publications from the Herbarium University of Turku, 8: 1-42.
7. STENROOS, S. (toim.) 2000. Toimintakertomus 1998 – 1999 : Kasvimuseo, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö. – Publications from the Herbarium University of Turku, 7: 1-39.
6. STENROOS, S. (toim.) 1998. Toimintakertomus 1997 : Kasvimuseo, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö. – Publications from the Herbarium University of Turku, 6: 1-31.
5. STENROOS, S. (toim.) 1997. Toimintakertomus 1996 : Kasvimuseo, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö. – Publications from the Herbarium University of Turku, 5: 1-32.
4. HUHTINEN, S. (toim.) 1996. Toimintakertomus 1995 : Kasvimuseo, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö. – Publications from the Herbarium University of Turku, 4: 1-44.
3. RUOKOLAINEN, K., PUHAKKA, M. (toim.) 1991. Abstracts from the Symposium on Nordic botanical research in the Neotropics in Turku 19.-21. August 1991. – Publications from the Herbarium University of Turku, 3: 1-31.
2. ALAVA, R. 1988. Edvard August Vainio’s types in TUR-V and other herbaria. – Publications from the Herbarium University of Turku, 2: 1-511.
1. ALAVA, R. 1986. Edvard August Vainio’s journey to Brazil in 1885 and his Lichenes Brasiliensis Exsiccati. – Publications from the Herbarium University of Turku, 1: 1-174.